Aina sanotaan, että vauva vain syö, kakkaa ja nukkuu. Kukaan ei puhu mitään siitä, ettei tämä kaikki tapahdu minkäänlaisessa rytmissä tai ainakin, kun luulee rytmin löytyneen vaihtuu sekä syöntiväli että syöntimäärä (osittaisimetämme). Urheiluruutua ei näe koskaan. Ainoa ohjelma, jonka aikana vauva on hiljaa ja tyytyväinen on merisää. Pitäisikö hankkia vene? 
Vatsanväänteistä ja tuskaisesta pikkulapsesta ei kukaan isälle kerro mitään. Elämä vauvan kanssa opettaa, ja onneksi usein riittää, että kutsuu äidin paikalle. Tarkoitan tietytysti Akselin äitiä, vaikka omanikin olen tainnut jo pari kertaa kutsua hätiin. Onnea ovat isovanhemmat!
Vatsanväänteistä ja tuskaisesta pikkulapsesta ei kukaan isälle kerro mitään. Elämä vauvan kanssa opettaa, ja onneksi usein riittää, että kutsuu äidin paikalle. Tarkoitan tietytysti Akselin äitiä, vaikka omanikin olen tainnut jo pari kertaa kutsua hätiin. Onnea ovat isovanhemmat!Vauvan tekemisissä ja rytmissä on riittänyt opeteltavaa. Vauvan lohduton itku tuntuu yhä kahden kuukauden jälkeen lähes kidutukselta. Lähes kidutusta on myös suojella lapsen yksityisyyttä. Tarkoitan, että olen ottanut tähän astisen elämäni n. 1000 söpöintä valokuvaa: Aku nukkuu, tissillä, äidin sylissä, selfie isän kanssa ja taas nukkumassa. Kidutusta on olla julkaisematta niitä kaikkia Facebookissa. Ehkä kuitenkin selviydyn, kun tarkoin harkiten tänne blogiin aina silloin tällöin yhden tai kaksi kuvaa laitan näkyville.